Työhyvinvointi on koko työyhteisöön vaikuttava asia. Kun yritys kiinnittää siihen huomiota ja pitää huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista, vaikuttaa tämä suotuisasti sekä työntekijöihin että yritykseen.
Työhyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu monia asioita ja täytyy osata ottaa huomioon se, mistä kaikesta se muodostuu. Kun hyvinvoinnin aakkoset ovat tiedossa, on hyvä lähteä rakentamaan toimivaa, tervettä ja tiivistä yhteisöä, jossa pyörät pyörivät.
Työyhteisössä ei kannata unohtaa sitä, että jokainen työntekijä ei välttämättä osaa laittaa omaa hyvinvointiaan muiden asioiden edelle. Niinpä moni työntekijä varmasti tekee työtä oman jaksamisensa kustannuksella. Varsinkin, jos talous on tiukalla, voi olla houkutus ottaa vastaan kaikki tarjotut työvuorot. Tämä on kuitenkin vastuullisempi valinta kuin esimerkiksi pikakasinot tai vedonlyönti. Vastuullinen yritys ottaa huomioon työhyvinvoinnin tärkeyden ja ymmärtää mahdolliset työn aiheuttamat stressit sekä uupumuksen. Tällaisia asioita voidaan ottaa huomioon tarkkailemalla jatkuvasti työyhteisön yleistä hyvinvointia ja ennen kaikkea kuuntelemalla henkilöstöä.
Työhyvinvointia lisäävät tekijät
Työhyvinvointiin vaikuttaa moni asia. Työpaikan ilmapiiri on näistä yksi. Työkavereita ei voi valita, mutta työpaikka voi vaikuttaa työtovereiden yhteiseen ilmapiiriin järjestämällä esimerkiksi yrityksen omia päiviä, pikkujouluja, virkistyspäiviä tai muuta mukavaa. Näiden aikana vietetään aikaa rennosti yhdessä. Virkistyspäivät tuovat työntekijöitä yhteen yksilöinä ja henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua toisiinsa uudella tavalla. Tämä voi rentouttaa työilmapiiriä huomattavastikin.
Toisinaan voidaan törmätä tilanteisiin, joissa jokin työntekijä aiheuttaa eripuraa työpaikalla. Mikäli työnantaja huomaa tällaista tai saa henkilöstöltä raportteja asiaan liittyen, tulisi asiaan puuttua välittömästi. Tämä sekä viestittää henkilöstölle johdon välittävän työntekijiöstä ja lisäksi puuttuminen yleensä auttaa. Henkilöstön tulisi noudattaa työaikana työpaikan yleisiä sääntöjä ja näihin voisi kuulua tietynlainen, asiallinen käytös.
Työntekijöiden ammattitaidosta kannattaa huolehtia ja tarjota henkilöstölle perehdytystä ja tarvittaessa kursseja. Tämä ei pelkästään pidä yllä ammattitaitoa, vaan lisää myös motivaatiota työntekoon. Lisäperehdytystä saanut työntekijä on todennäköisesti sitoutunut ja motivoitunut työhönsä.
Hyvällä johtamisella on paljon vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin. Kun johtaja tukee työntekijöitään, saadaan aikaan hyvä, tiivis yhteisö, jossa asiat toimivat. Hyvä johtaja on jämpti, mutta kuunteleva ja kannustava.
Hyvä työpaikka ottaa työntekijöiden terveyden huomioon. Terveyteen voi vaikuttaa muunmuassa kiinnittämällä huomiota hyvään ergonomiaan. Kun ergonomia on otettu huomioon mahdollisimman tehokkaasti, voidaan vähentää henkilöstön fyysistä kuormitusta ja esimerkiksi selkäkipuja. On siis tärkeää, että jokaisella työntekijällä on mahdollista työskennellä turvallisesti ja mukavasti.
Huono työhyvinvointi ja sen seurauksia
Mikäli työntekijän työhyvinvointi ei ole kunnossa ja tilanne jatkuu, alkaa tämä väistämättä vaikuttaa työntekijään monin tavoin. Tämä voi näkyä muunmuassa heikentyneenä työmotivaationa, väsymyksenä ja työnlaadun alentumisena. Poissaolot lisääntyvät ja työtulos on heikompaa. Muunmuassa näistä syistä työhyvinvointi on tärkeä panostettava alue.
Mikäli työpaikalla ei vastata työntekijöiden tarpeisiin hyvinvoinnin parantamiseksi, vaikuttaa tämä työntekijöiden lisäksi myös työpaikan tehokkuuteen. Tämä voi olla suoraan liitännäinen yrityksen tuottoon. Mikäli työntekijät eivät jaksa panostaa töihin, on työnjälkikin aiempaa huonolaatuisempaa. Pitkään jatkunut heikko hyvinvointi voi johtaa vakavaankin uupumukseen ja jopa työntekijän menettämiseen.
Myös työnjohtajien on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Kun johtaja voi hyvin, myös työyhteisön on mahdollista voida hyvin. Johtajan ylikuormittuminen voi johtaa pidemmän päälle huonoihin päätöksiin. Lisäksi huono mieliala tarttuu myös muihin.
Työhyvinvointiin panostaminen on kannattavaa
Työhyvinvointiin on siis panostettava, jotta voitaisiin minimoida sairaslomia ja maksimoida työtehokkuus. Stressin tiedetään aiheuttavan ihmisille oireita hyvin monimuotoisesti ja niiden vuoksi otetaan Suomessa paljon sairaslomia. Mikäli työpaikka menettää yhdenkin työntekijän työhyvinvoinnin laiminlyönnin vuoksi, ei paikkaa välttämättä noin vain täytetä. Tällöin edessä on uuden työntekijän etsimisen ja palkkaamisen lisäksi myös perehdytys. Ja toki koeaikana todetaan, onko työntekijä sopiva työpaikalle. Työntekijän menetys tarkoittaa yritykselle aina rahallista menetystä. Mikäli kyseessä on erityisen tehokkaan työpanoksen antanut henkilö, ovat menetykset vieläkin mittavammat eikä vastaavanlaista työntekijää tule välttämättä heti vastaan.
On todettu, että sellaisissa työpaikoissa, joissa työhyvinvointiin ei kiinnitetä huomiota, työntekijöiden vaihtuvuus on suurempi kuin niissä, joihin asiaan kiinnitetään huomiota. Työntekijöiden jatkuva vaihtuminen johtaa siihen, että työpaikalla täytyy käytännössä jatkuvasti perehdyttää uusia työntekijöitä. Pysyvyys takaa, että henkilöstö osaa työnsä ja näin työn laatu saadaan pidettyä tasaisena. Työhyvinvointiin panostamisen kautta on mahdollista välttää tämäntyyppiset ongelmat.