“Työ vapauttaa” on lause, joka aiheuttaa monenlaisia tunteita. Kyseessä on saksalaista alkuperää oleva lause, joka kuului alunperin “Arbeit macht frei”. Moni tietää lauseen Auschwitzin pääportin yläpuolella olevasta tekstistä, mutta kyseessä on tätäkin vanhempi lausahdus.
Pidetään mahdollisena, että lause olisi alunperin johdettu Raamatusta, jossa mainitaan lause “Totuus tekee teistä vapaita”. Lausetta käyttivät alunperin saksalaiset ja sveitsiläiset talonpojat protestanttisen työetiikan myötä.
Lauseella on kuitenkin melko monimutkainen historia, sillä sen tarina lähti liikkeelle aivan eri suunnasta kuin mihin se lopulta päätyi. Lauseella on yhteiskunnalle nykyään eri merkitys kuin esimerkiksi vielä parisataa vuotta sitten.
Lausetta käytetty historiassa eri yhteyksissä
Saksalainen kirjailija Lorenz Diefenbach käytti lausetta romaaninsa nimessä vuonna 1872. Kirja kanta nimeä “Arbeit macht fei: Erzählung aus der Campagne von 1813”. Tämän ansiosta lause tunnettiin Saksan nationalistipiireissä. Kyseinen kirja edustaa työnteon ihannointia ja nationalistisia pyrkimyksiä.
Diefenbachin romaani kertoo vuoden 1813 sotakampanjasta, jossa Saksa oli Napoleonin sotien keskellä ja pyrki pääsemään vapaaksi Napoleonin vallasta. Romaanin julkaisemisen jälkeen lause “Arbeit macht frei” alkoi pikkuhiljaa levitä ja niin siitä tuli entistä tunnetumpi. Työntekoa ja ahkeruuta korostettiin noina aikoina.
Lause otettiin käyttöön Weimarin tasavallassa vuonna 1928. Tuolloin sitä käytettiin tunnuslauseena työttömyysohjelmassa. Lause oli siis saanut vankan paikkansa ja sitä käytettiin eri yhteyksissä. Saksassa työttömyys oli noina aikoina paljon puheenaiheena ja lisäksi maa koki suuria taloudellisia vaikeuksia. Niinpä työntekoon haluttiin kannustaa.
Lause omaksuttiin jälleen yhteen käyttötarkoitukseen kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) noustessa valtaan vuonna 1933. Heidän ohjelmassaan käytettiin laajalti propagandaa, jolla puolueen ideologiaa haluttiin levittää. Hitleristä luotiin vahvasti johtajahahmo. Hänet kuvattiin ainoana kansakunnan pelastajana ja johtajana, joka palauttaisi Saksan takaisin entiseen loistoonsa.
Nykyaika
Lause “Arbeit macht frei” sai kuitenkin negatiivisen kaiun, kun se sijoitettiin keskitysleirien pääporttien yläpuolelle. Syynä tähän oli juutalaiskulttuurin halventaminen, ironinen pila tai vankien työmoraalin kohottaminen. Lauseen sijoittamisesta keskitysleirien pääporttien yläpuolelle päätti alunperin Dachaun keskitysleirin komentaja, Theodor Eicke.
Lause on vielä nykypäivänä nähtävillä Dachaun, Sachsenhausenin, Gross-Rosenin ja Theresienstadtin keskitysleirien pääporteilla. Auschwitzissa ollut Arbeit macht frei -kyltti katosi joulukuussa vuonna 2009 ja löytyi kolme päivää myöhemmin palasina Pohjois-Puolasta.
Jos lauseella ei olisi näin monenkirjavaa historiaa, kuka tietää, vaikka sitä käytettäisiin nykyään aivan eri tavalla. Historia on kuitenkin ollut ja se on muovautunut satojen vuosien aikana sellaiseksi kuin se nykyään on. Kuitenkin alkuperäinen ajatus kannustaa työntekoon on ajankohtainen näilläkin hetkillä.
Työntekoon kannustaminen on tällä hetkellä puheenaiheena yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi sekä Suomessa että ulkomailla. Taloudelliseen tilanteeseen kuitenkaan edes luotettavat nettikasinot tai muu rahapelitoiminta ei ole ratkaisu, sillä ne tarjoavat vain viihdettä ja mahdollisuuksia voittoihin. Niinpä tulojen hankkiminen on järkevää vain työnteon tai esimerkiksi sijoittamisen kautta.
Lause monissa yhteyksissä
Monella on varmasti ollut aiemmin käsitys, että kyseinen lause olisi nimenomaan keskitysleirien lause. Näin ei kuitenkaan ole ja kyse on tätä laajemmasta iskulauseesta. On kuitenkin totta, että keskitysleirien aikaiset hirveydet ovat muokanneet lauseesta sellaisen, että se luo tietynlaisia mielikuvia. Niinpä lausetta ei juurikaan enää muualla käytetä.
Lause luo eittämättä negatiivisen mielikuvan, vaikka se ei sen alkuperäinen tarkoitus ollutkaan. Muunmuassa erään suomalaisen yrityksen nimi jouduttiin muuttamaan, sillä se sisälsi kyseisen lauseen. Yrityksen nimi todettiin hyvän maun vastaiseksi. Yritykset joutuvat nimeä keksiessään miettimään erilaisia kriteerejä, joita yrityksen nimeltä vaaditan. Se ei muunmuassa saa olla varattu eikä se saa olla hyvän maun vastainen.
Kyseinen lause on hyvä esimerkki siitä, kuinka lauseen käyttö tietyissä tarkoituksissa saattaa jättää pysyvänkin jäljen ihmisten muistiin. Asiaa ei välttämättä pysty muuttamaan edes se, että lauseella on alunperin ollut positiivisessa mielessä tarkoitus kannustaa työhön.’
Jos työn vapauttamista mietitään nykyään, ehkä työ vapauttaa jonkin verran. Tätä voidaan nykyään tulkita esimerkiksi siten, että työnteko vapauttaa elämään elämää kuten haluaa. Työnteko mahdollistaa erilaisten perustarpeiden järjestämisen. Epävarmuus työn suhteen voi sen sijaan aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta.. Kun ihminen löytää itselleen sopivan työn, jossa viihtyy ja jossa tienaa tarpeeksi kuluihin nähden, vapauttaa tämä ihmisen ainakin rahahuolista.